Entisenä Imatralaisena paikka on minulle äärettömän rakas. Tuttu ja turvallinen. Tukiverkkoni eli sisarukseni ja vanhempani löytyvät sieltä. Ehkä joskus vielä itsekin.. ;)
Perjantaina olin siskoni kanssa vanhimman siskomme luona katsomassa vähän näiden jälkikasvun perään. Huh, siskonpoikani on jo teini! Niin se aika vaan menee ja lapset varttuu...
Perjantaina kävimme makuunissa vuokraamassa pari filmiä. Hölkkäsin siskontyttöni kanssa samaa matkaa, kun hän meni pyörällä. Siltaa ylittäessä huomasin koskenlaskun. Oli ihan pakko pysähtyä hetkeks ihailemaan! Illalla ajoin Svetogorskiin muutaman kaverin kanssa, reissussa venähti viitisen tuntia, mutta hyvässä seurassa aika meni nopeasti.
Lauantaina koin omantunnon tuskaa ylenpalttisesta syömisestä, joten pakottauduin ainoalla auringonpaisteen hetkellä vuoksen lenkille. Oliskohan joku 8 kilometriä pitkä? Kyllä teki hyvää! Sen jälkeen sain taas hyvällä mielellä syödä itsetehtyjä hampurilaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti