Ulkoiset suoritukset heijastavat sisäistä kuvaasi

Vapaapäivänä karkasin koululle liikkumaan, sillä kaipasin energistä ja positiivista minääni.

Oon käynyt pienimuotoista taistelua ajatuksieni kanssa. "Tekisi mieli...mutten viitsi..mutta jos en viitsi...ei tapahdu mitään." Sitten teen sanoista teot, joista kannan vastuuta. Joskus seuraukset voivat olla hyviä, joskus niissä mennään metsään. Mutta kaikelle on tarkoitus, kävi miten kävi. Monesti asiat kulkevat samaan paikkaan eri reittejä pitkin, kuten elämä, jolla on alku ja loppu, mutta monta eri mahdollisuutta. On vain valittava polkunsa.

Josta tulikin mieleen kun pähkäilin taas liian pitkään ja turhaan lähdenkö Alpeille tammikuussa, sillä matkan varattuani en edes muista maksaneeni reissusta lähemmäs tonnia. Oon super-iloinen, enkä malttaisi olla hehkuttamatta reissua. Onhan se nyt jännää lähteä reissuun, missä ei tunne lähes ketään.

Makaillessani kotisohvalla usean tunnin kipeänä, tartuin sattumalta rakkaalta ystävältäni saatuun kirjaan. Luin ehkä kaksi sivua viisauksia, kunnes aloin miettimään omaa elämääni.
Kirjassa puhutaan pelosta. Ihmiset tekevät asioita enemmän pelon, kuin halun kautta. Ihmiset pyrkivät vaikuttamaan elämässään asioihi, jotta erilaiset pelkotilat eivät tulisi toteen. Pelkoja voivat olla muunmuassa syrjäytyminen, arvostuksen menettäminen ja yksinäisyys. Pakko myöntää, että totta. Itsekin teen paljon elämässä väistääkseni ikävät ja pelottavat asiat, kuin että vain saavuttaisin sitä, mitä haluan. Mutta paljon teen myös siksi, että saan itsevarmuutta ja hyvää oloa tekemisestäni. Olen saanut itsevarmuutta ja alkanut arvostaa itseäni iän karttuessa, kun olen jutellut asioistani muutamien samanhenkisten ihmisten kanssa. Minulla on oma erilainen taustani ongelmineen ja olen selvinnyt niistä uskomattoman hyvin. Tuntuu oudolta mutta kiinnostavalta muistella aikaa, kun vihasin itseäni ja pidin itseäni luuserina. Kaikki kuitenkin muuttui, kun muutin yksin asumaan vain 16 vuotiaana. Se oli merkittävä askel se.
Haluan kirjoittaa muistiin lainauksen kirjasta, sillä tätä asiaa oon monesti ajatellut.

Epäonnistuvat ihmiset eivät usein ole motivoituneita, eikä heitä liiemmi innosta se, mitä he tekevät tai mihin he ovat matkalla. Pessimismi estää heitä toimimasta tarmokkaasti. He ovat yleensä passiivisia ja hyväksyvät asiat sellaisenaan sen sijaan, että innostuisivat siitä, miten asiat saattaisivat olla.

Useimmat menestyjät ovay kehittäneet kyvyn luoda selkeitä ja eläviä mielikuvia itsestään haluamansa laisena ja haluamiaan asioita tekevänä ihmisenä. Ulkoiset suoritukset heijastavat aina sisäistä kuvaasi, joten jos näet itsesi erinomaisena puolisona, myyjänä, urheilijana tai kuuntelijana, tunnet olosi rentoutuneemmaksi, itsevarmemmaksi ja osaavammaksi roolissasi.

tänään aion nauttia joka hetkestä

Yritin yksi päivä kirjoittaa tänne jotain ajatuksia, joita mielessäni oli pyörinyt jo aikaa, mutta turhauduin, kun en saanut tekstiä aikaan. Sitten suljin selaimen ja annoin itselleni anteeksi, sillä väkisin väännetty ja yrittämällä yritetty ei aina ole se paras vaihtoehto.

Heräsin tänään puoliltapäivin, joka ei ollenkaan ole tavanomaista. Kävelin sohvalle ja avasin tv:n tuomaan eloa huoneeseeni. Tunnin sohvalla puoliunessa maattuani tuli epätavallinen, mutta samaan aikaan raukea olo. En ole kuukausiin harrastanut sohvalla loikoilua saatikaan elänyt näin aikaansaamatonta elämää. Minulla on vielä opettelemista jatkuvan kiirehtimisen ja aikatauluttamisen vähentämisessä oman stressin ja hyvinvointini kannalta, mutta tämä oli jo selkeä askel eteenpäin.
Jokatapauksessa, annettuani itselleni aikaa syödä aamiaista lähes tunti sunnuntaihesarin kanssa ja lupa pukea päivävaatteet päälle vasta iltapäivällä, huomasin ajatusmaailmani valaistuvan. Sain mieleeni kivoja ajatuksia, kuten läheisten yllättäminen, positiivisiin asioihin keskittyminen ja itsensä hyväksyminen tilanteessa kuin tilanteessa. Luulen, että aurinkoisella kelillä viikonlopulla takanani siihen on suuri vaikutus. Olin nimittäin vihdoin ja viimein tutorleirillä, jossa olisi kuulunut olla jo puolisen vuotta sitten.

Vuosi sitten mietin tutorleirille hakemista ja hupelluksen reissuihin lähtemistä. Hupellus kaatui, kun matkakaverini joutui perumaan ja tutorkoulutus kaatui empimiseen, jonka jälkeen myöhästymiseen. Tänä vuonna hupellusreissua olin jo maksamassa, mutta päätin lähteä toiselle reissulle samaan aikaan ja miettiä hupellusta keväällä, kun pääsee halvemmalla. Tutorkoultuukseen osallistuin ja onneksi, sillä leirillä pääsin tutustumaan kaltaisiini ihmisiin ja puhumaan itselleni tärkeistä asioista.
Osallistuin leirin jatkoille amarilloon, mutta pidin lupauksen itselleni, että en lähtisi "juhlimaan". Jokatapauksessa yllätyin kuulessani, että oli hienoa, kun tulin kuitenkin paikalle, vaikka en juonutkaan. Se oli mielestäni kiva huomio, sillä monesti tuomitaan, kun ei osallistuta pään täyten vetämiseen. Minulla kun oli ollut mainio leiri taan selvinpäin, niin miksi en voisi toisena päivänä olla heidän kanssaan selvinpäin?

Tänä aamuna sitten, kun sain rauhassa olla, eikä kukaan minua mihinkään vaatinut, ajattelin rakkaita ihmisiä. Vähän aikaa sitten ymmärsin itsessäni asioita ja samalla tiedostin ettei mikään pysyvältä näyttävä asia välttämättä pysykään. Olin vähän aikaa sitten opiskelijaristeilyllä, jossa oli valtavan hauskaa. Risteilyn jälkeen mietin ihmissuhteita, sillä luokkakaverini olivat eri hytissä ja itse olin fuksieni kanssa, joista on tullut minulle tärkeitä ihmisiä. Ihmissuhteet muuttuvat ajan myötä, eikä siihen aina voi vaikuttaa. Tunteet elää tilanteessa ja aina saa huomata yllätyksiä, kuten nytkin sain huomata. Olen huomannut, että elän vaiheessa, jossa en ole varma mihin suuntaan ihmissuhteeni menevät, mutta tiedän, että tapahtuu mitä tapahtuu, kaikelle löytyy tarkoitus. Aion hypätä aaltoihin ja odottaa, minne minua kuljetetaan. Haluan nyt vain katsoa mitä tuleman pitää, sillä haluan nauttia hetken paikoillani.

En muista, milloin olisin ollut näin syvällinen. Nyt kun kaikki on saatu mielen syövereistä pois, nostan katseeni näytöstä, otan kasvoilleni leveän hymyn, sillä tänään aion olla iloinen kaikesta, mitä minulle on tapahtunut ja mihin olen saanut vaikuttaa. Seuraavaksi aion nauttia ulkoilmasta käymällä kaupassa, ostamalla tarpeet lempiruokan aineksiin ja valmistaa tunteella tehtyä ruokaa. Mukavaa talven odotusta ja sunnuntaista vapaapäivää!

risteily

Jos sitä vähä päivittäis näin kolmeen kuukauteen

Pajamäki jäi taakse ja löysin uuden kodin taas vaihteeks kantsusta, jonne teinki sellasin kodin, missä aion viihtyä. Ikean kautta uutta kivaa ja vähän tyynyjä ja uus läppäri.

Muutto tarkoittaa, että pidän tuparit ja kutsuin koolle kivoja tyyppejä.
Nää kuvan mimmit onki aika tuoreita ystäviä metropoliast, me gustas tu

Rakkautta ensisilmäyksellä-takki ja sit noi kengät... Taisin ostaa noi housutki
katsomatta hintalappuu! Pitihä se nyt vähä motivoida treenikauteen

Hyvää syntymäpäivää minä #hilfiger

Ikuisuusprojekti. Montakohan tauluu sain alulle, monta niistä valmistu? 

Helsingin paras salaattipaikka ikinä: Teatteri. Siis toi annos ja kymmenen euroo?

Ikuistin kesän vikat jädet, olikohan tää viel jotai syyskuun loppuu