maanantaitarinoita

maanantaitarinoita

3. kesäkuuta 2014

None But Burselves Can Free Our Minds

“Is it so bad, then, to be misunderstood? Pythagoras was misunderstood, and Socrates, and Jesus, and Luther, and Copernicus, and Galileo, and Newton, and every pure and wise spirit that ever took flesh. To be great is to be misunderstood.” | Ralph Waldo Emerson

Pitkästä aikaa perjantai-ilta vapaalla, joten hyppäsin Tampere-junaan

Nyt en oo hetkeen jaksanut kirjotella, kun on ollut yhtä sun toista. Hellekelit yllätti aikaisin ja tasokokeiden läpi alkoi vielä viikon mittainen kurssi koulussa.

Lämpimät ilmavirrat pisti pään sekaisin ja sinkoilin lentopallo kainalossa ympäri helsinkiä etsien Imatralaisten kaverien kanssa kenttiä. Käytiinkin lauttasaaressa pallottelemassa ja toisella kerralla löydettiin verkot itä-helsingistä kumpulasta. Kummallakaan kerralla ei pelattu vain omalla jengillä, koska muutkin pelaajat, kuin me, olivat löytäneet kesäpäivän onnensa kentiltä. Päätimme yhdistää voimavaramme isoksi peliksi.
Ehkä parasta kesässä, ja rantalentopallossa on se, että tulee juteltua ja pelailtua täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Vielä joku kerta uskallan lähteä yksin tai kaverin kanssa kentille pallon kanssa etsimään pelejä. Sitä ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan!

Otin myös pyörän alleni pidemmälle matkalle, ja ihan vain vapaapäivän kunniaksi, ja herättyäni aikaisin lauantai-aamuna, laitoin rantakutsua ylle ja pyöräilin kotoa hietsun uimarannalle lepäilemään. Kilometrejä kertyi päivältä 18, joka on aika hyvä määrä!

Viimeinen viikko koulussa oli kieltämättä aika raskas. Paljon uusia juttuja olin sekaisin kun seinäkello. Työt siihen päälle ja aloin tuntea väsymystä. Minä, rauhaton sielu, joka ei ikinä lepää. Olin koulussa kuin zombi, jonka varmasti kaverini huomasivat. Olin jutellut mieltäpainavista asioista ja aloin miettimään kaikenlaista. Tuli hirveä olo, suorastaan alkoi ahdistaa.

Juttelin muutaman läheisen ihmisen kanssa ja tunsin saavani apua puhumisesta. Monesta ei usko, mitä kaikkea kuoren sisällä pitää. Yllätyin itsekin, miten joku vahva ihminen voi tuntea samoin. Puhumisestasain voimaa. Tuntui kuin vuori olisi purkautunut ja tuhka levinnyt luontoon, imeytynyt kasvustoon edelleen lannoittaen sen, josta se myöhemmin voi puhkea kukkaan. Tuli sairaan hyvä fiilis. Oikeasti, asioista pitää puhua. Vaikka ei halua muille sylkeä niskaan omia ahdistuksia, joskus se voi olla parempi kuulla myös muita samassa jamassa olevia.
Ahdistuksillani en puhu mistään opiskeluun liittyvistä asioista, vaan ihan muista asioista. Toivon todella vain kivaa kesää, ja opettelen rauhottumaan. Helppoa se ei tule olemaan, mutta toivotan itselleni roppakaupalla onnea matkaan!

Nyt vain haaveilemaan ja suunnittelemaan kesää, ja ennenkaikkea toteuttamaan suunnitelmia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti