Kuntosalilla tartuin kauneus&terveys lehteen, siirtyessäni alkulämmittelemään kuntopyörällä. Alkulämmittely venähti lehteä lämmittelyn loppuvaiheessa huomatessani mielenkiintoisen artikkelin kahvinjuonnin lopettamisesta ja sen vaikutuksesta väsymykseen, jota oon syksyn tultua potenut. Sillä olin kokeillut kaikkea, ostanut D-vitaaminit ja parantanut unenlaatua liikunnalla ja säännöllisillä nukkumaanmenoajoilla, mutta ei riitä. Sitten törmäsin tähän artikkeliin Kahvin juonnista!
Kahvin juonnin lopettamisen pitäisi lieventää stressiä ja auttaa pitkällä tähtäimellä väsymykseen. Kofeiniherkkänä mutta silti kahviriippuvaisena halusin kokeilla mitä tapahtuu, kun on tietyn ajan juomatta kahvia.
Aloitin haasteen samantien! Seuraavana jo kahvinkeittimen nähdessäni pudistin päätäni ja sen sijaan keitin teet. Artikkelissa annettiin lupa nauttia teetä, sillä se sisältää usein vähemmän kofeiinia. Menin kouluun puoliheränneenä ja huomasin heti olevani vähemmän puhelias.
Seuraava päivä tuntui rankalta, väsytti, koski päähän ja olin edelleen hiljainen. Luokkakaverini ihmettelivät, mikä minulle oli tullut. En edes jaksanut olla ystäviini samalla tavalla yhteyksissä kuin normaalisti.
Kolmantena päivänä ihmettelin pystyväni edes suoritukseeni ja tunsin itseni edelleen väsyneeksi.
Kun viikonloppu koitti 6 päivää kahvia juomatta olleena, nautin sunnuntaina aamukahvin hesarin kanssa, sillä kahvi oli keitetty aamiaiselle valmiiksi. Olin ollut viikonlopun rauhassa serkkujeni luona tekemättä juuri mitään ja koin ansainneeni kuppini kahvia. Ai vitsi mikä piristys buusti! Kahvi maistui paremmalle kuin pitkään pitkään aikaan.
Seuraavana kouluaamuna join kahvin, maanantaina, ja olin kuin uudestisyntynyt. Viimeviikkoinen masentuneen oloinen roosa oli hävinnyt tuulen mukana, eikä väsymyksestä tietoakaan. Pääni pursui ideoista ja ajatuksista ja seurallisuuteni kukoisti. Tai sitten kyse oli rentouttavasta viikonlopusta takana... No oli miten oli, arvostukseni kahvia kohtaan nousi ja muistin miksi pidän sitä niin tärkeänä. Kofeiniherkän ihmisen on helppo olla iloinen ja seurallinen, kun saa juotavakseen kupposen kahvia. Huh, en tiiä ryhtyisinkö samalle kahvittomuuslinjalle ihan hetkeen.... No kai sitä vois! Mutta jos sitä olis sitten koko kuukauden, niin huomais varmaan joitain tuloksia väsymyksessä.
Mutta tänään aion nauttia Helsinkiin rantautuneesta Starbucksin kahvista suurella suurella rakkaudella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti