maanantaitarinoita

maanantaitarinoita

24. joulukuuta 2013

Joululahjoista parhain

Se on täällä taas, jota on odotettu varmaan kesäloman lopusta saakka. Syksyllä aloitettu ahkeruus on vihdoin palkittu ja stressi saa väistyä, kun kauan kaivattu joululoma kutsuu ihmisiä rentoutumaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta sekä kiireettömästä ajasta perheen kesken.

Meidän perhe onkin varsinainen suurperhe, joka kokoontuu harmittavan harvoin yhteen. Muuttolinnut ovat vieneet meidät kaikki seitsemän sisarusta eri paikkakunnille: etelämmäksi pk-seudulle kuin pohjoiseen joensuuhun asti. Vain kaksi sisartani asuvat Imatralla omien lastensa kanssa, jonne silloin tällöin vuoden aikana samaan aikaan saavutaan. Tämän takia joulusta kovasti tykkäänkin, sillä silloin pääsee näkemään koko perhettä ja viettämään aikaa yhdessä.

Tämän vuoden aikana elämässäni on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jonka vuoksi odotin joulua ihan eri merkityksessä. Ihmissuhteita on päättynyt ja tullut lisää, ja olen joutunut punnitsemaan ystävyysuhteita yhä tarkemmin. Ikää saavutettuani elämässä  lisää, olen alkanut arvostaa perinteitä ja yhdessäoloa eri tavalla. Siinä missä ennen koin tylsäksi jouluna kotona olemisen, nykyisin en muuta voisi toivoakkaan. Olen niin onnellinen suuresta perheestä, jonka saan omistaa. Ihania välittäviä ihmisiä ympärillä. Vaikka onhan se outoa, että perheen kasvaessa väkimäärällä, joulunviettoporukkamme pienenee, kun siskot viettävät jouluja omien lastensa kanssa. Onneksi jouluun mahtuu monta pyhäpäivää, jolloin näemme toisiamme.

Tänä jouluna materialismi ei tee minua onnelliseksi. En hankkinut joulukalenteria, sillä en odota aattoa, jolloin saan joululahjoja. Odotin vain joululoman alkua. Tänä vuonna en edes toivonut joululahjoja, koska suurin joululahjani oli päästä kotiin viettämään joululomaa kauniiksi koristellussa kotionnelaamme, aitoon joulutunnelmaan. Joululahjoista parhaimman sain, kun sain tämän perheen ympärilleni. 
Jopa se, että pääsen viikoksi nukkumaan omaan sänkyyni ja näen jääkaapin pullollaan ruokaa, voittaa yhdenkään joululahjan..

Tänä jouluna halusin antaa sellaisia lahjoja, joissa näkyi oman kädenjälki ja pieni vaivannäkö lahjan saajaa kohtaan. Mielestäni se, miten annat, voittaa sen mitä annat. Ajatus on tärkein. Eikös matkassa tärkeämpää ole se itse matka kohti päämäärää? Siksi ostettujen helppojen lahjojen sijaan tein lähes kaikki lahjat itse.

En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta itselläni, kun avasin kahdelta parhaalta ystävältäni saadut kirjeet. Joulukortit monen sadan kilometrin päästä lämmittivät mieltäni enemmän kuin kuuma kaakao laskettelurinteessä! Oon kyllä tosi onnellinen ystävistäni, jotka ovat nähneet vaivaa minun vuoksi edes joulukortin lähettämisen verran sen sijaan, että heittäisivät facebookissa vähemmän henkilökohtaisen joulutervehdyksen. Joulukortit oli ehdottomasti paras ja ihanin yllätys aikoihin, sillä niistä huokui viitseliäisyys ja ajatus. Joten muistakaa kaikki rakkaita ystäviänne ja läheisiänne tänä jouluna, ja unohtakaa ne turhat facebook joulupostaukset. Lähettäkää kortteja tai soittakaa suoraan ystävälle joulutervehdykset! Hyvää ja rauhallista  joulua 2013 <3


2 kommenttia:

  1. Oletpas ihana. :)

    Pitkästä aikaa lueskelin kirjoituksiasi ja miun mielestä oot kyllä kehittyny kirjoittajana tosi paljon. Käsittelit asioita, joihin voin samaistua ja päivityksen teksti on kevyttä, mieltä lämmittävää ja hyvin jäsenneltyä. Sait miut tosi hyvälle mielelle, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva kuulla! :) uudenvuodenlupauksena vielä voisin sanoa että yritän muistaa kirjoittaa joka viikko. Eikun seuraamaan vaan!;)

      Poista